Huh-hu.
Olen niin helpottunut ja tyytyväinen eduskunnan päätökseen tasa-arvoisen avioliittolain äänestyksessä.
Tuntuii kun olisi tosiaan edes hetkeski astunut valoisaan aikaan.
Näin 'vanhan hipin' sanoin Let is sunshine..
Nyt jos koska on aihetta skoolata malja ennakkoluulottomille suomalaisille,
me ollaan kuitenkin nykyaikainen sivistysvaltio!
Kuuntelin eilen osan asian tiimoilta käytyä keskustelua eduskunnassa.
Suurin osa oli hyviä puheita, maltillisia ja asiallisia, mutta sekaan mahtui ( mun mielestä ) niitä riman alituksiakin. Jotkut meni ihan kuutamolle uimahallivuoroineen ja jotkut tais luulla olevansa pitämässä kirkollista liturgiaa.
Kirkko ja sen pykälät, nämä kymmenen käskyä ja muut sitaatit pitäis jättää lain laatijoilta toisille areenoille. Raamatun tulkinnassa löytyy niin  monta tulkintaa kun on lukijaakin.
Sinänsä hyvä bestseller, kun aina ja jokainen löytää siit oman juttunsa..
Puheita kuunnellessa iski ahdistus, jos nää vanhoilliset ja ennakkoluuloiset voittaakin äänestyksen.
Silloin olisi tiputtu kyllä keskiajan syviin syövereihin..
Hieman huvittavaa on ollut seurata akkipiispa Kari Mäkisen suvaitsevaisia ja humaaneja lausuntoja vastaan Päivi Räsänen tuttuine tuomioinen. Siinä on käyty kädenvääntöä nykykirkon tiilasta ja asenteista.


Keskiviikkona jaksoin seurata 'vaalien välissä väittelyä' siihen asti, kun tuli aiheeksi sote,
sitä ei enää jaksa.
Mitä jäi käteen reilusta tunnista..
Stubb esitti valtiomiestä ( paino sanalla esitti ). Oli kai ottanut Sipilän linjan;
mitä vähmmän puhuu, sitä suositumpi on. Tai ei vaan ole omillaan silloin kun puhutaan taloudesta, se ei ole Stubbin juttu.
Muutaman kerran haastoi Sipilän, mutta haasteet tuntui liikaa etukäteen harjoiteltuilta, ulkoa opeteltuina.
En osaa sanoa, kumpi voitti, ei kai kumpikaan. Stubb on ilmiselvästi käynyt imagopäivityksessä laskevien galluplukujen jälkeen, mutta pieni vinkki pääministerille  'Ole oma itsesi, muut on jo varattu'.
Sipilä on varmaan hyvä liikemies. Mutta kun Suomi ei ole liikeyritys. Jos firmalla menee huonosti, loppuu rahat, loppuu ideat, niin ensin voi pistää duunarit pihalle ja jos ei sekään auta, voi tehdä konkurssin. Suomesta ei voi pistää duunaareita pihalle, meidän on jatkossakin, huonoinakin aikoina, pidettävä heikommistakin huolta, niistä jotka ei tuota katetta.
Eikä maata voi oikein ajaa konkurssiinkaa, vai voiko?
Jaa sit Sipilä lupas 200 000 uutta työpaikkaa. Ja sieltä jostain Sipilän takaa kurkkaa se vanha 'työreformiä, jota keskusta joskus aikoinaan jo suunnitteli. Ei ole duunarilla varmaan aihetta skumppalasin nostoon Sipilänkään Suomessa...
Soini jaksoi valittaa ja arvostella.. ja olla marttyyri, 'saanko nyt puhua loppuun'- mantraa tässäkin ohjelmassa.
Joka puheenvuoron jälken Soini muisti hymyillä kameralle itseensä tyytyväisen näköisen'. Outoa.
Ja sit Soini ans ehdotti, et suomalaiset eläeyhtiöt sijoittaisi varojaan enemmän suomalaisiin yrityksiin nostaakseen suomalaista teollisuutta tai jotain. Apua! mitä jos ne eläkerahat uppoaakin jonnkin kainuun kuoppaan!? Sitten ei ole enää eläkerahojakaan. Please, älkää antaka Soinille valtuuksia päättää tulevista eläkevaroistamme!!
Arhinmäellä oli sateenkaarisukat ja yritti antaa Soinille suukon, ei onnistunut.
Rinne oli niin duunarin asialla, enempi oli ammattiyhdistysmies kun valtionvarainministeri.
Räsänen latei kaikki tutut fraasinsa.
Niinistö osaa keskustella sivistyneesti, ei hermosto eikä provosoi.
Haglundia en edelleenkään osaa ottaa todesta, on kuin pikkupoika pukeutuneena isänsä vaatteisiin.

Vielä vähän tasa-arvoisesta avioliittolaista..
Jo 60- luvun alkupuolella kuulin joidenkin aikuisten kuiskailevan muutamista tutuista jotain salaperäistä, outoa,
hss, hyss..??
Mutta oli  yksi, joka ei supissut vaan oli ystävä, halasi ja tuki,
oli aina tavoitettavissa,
ei nostanut asiasta meteliä, piti luonnollisena, normi juttu.
Nämä henkilöt joutuivat koko ikänsä elämään varjoelämää,
Onneksi heillä oli edes jonkin aikaa henkilö, jolle pystyivät/uskalsivat seksualisuudestaan puhua.
Opin jo pienenä hyväksymään, normi juttu.
Kiitos äidille.
Muistuttekoon, että homous oli Suomessa rikos vieä vuoteen 1971
ja sairaus määritelmäkin poistettiin vasta 1981.
Mainitut henkilöt kertoivat julkisesti seksuaalisesta suuntaumisestaan 1980-luvulla
( toinen oli näyttelijä, toinen ohjaaja ).
Ehkä kertominen auttoi heitä loppuelämässään, poisti edes vähän ahdistusta.
Heidät ja heidän varjoelämäänsä muistaen olen hymyillen saanut kokea tämän päivän ja eduskunnan päätöksen.
Ajatus myös äidilleni, joka ennakkoluuttomasti ja ihmisläheisesti tuki ystäviään näiden ahdingossa.
Rohkea ja lämmin teko noin 30- vuotiaalta 60-luvun Suomessa!
( äitini kuoli 1967, joten häneltä jäi kokematta kaikki askeleet kohti inhimillisyttä ja lopulta tasa-arvoon )