Se julmettu siivous, joka nurkan ja nurkan tauksen pitäää olla siisti ja siivottu.

Siivoa siinä sitten 'ajoissa', kun seuravana päivänä perhe on hurrikaanin lailla levitellyt tavarat sinne tänne.
Tiskiä kertyy, ruokaa on laitettava kiireitten lomassa,
Pyykkiä kertyy, joulukiireessäkin likaantuu vaatteita..
Koira kuraa lattioita ja ketsuppia lentää kaappien oviin!

Jouluvalot tuo tunnelmaa pimeään aikaan.
Mutta mutta.. joka systeemissä tuntuu olevan se metrin mittainen johto!
Jatkojohtoja ja pistokeen jakajia. Onko se nyt maadutettu vai ei?
Millä sen lamppurykelmän saa ripustettua ikkunaan fiksusti, suht siistin näkösesti?
Narua, teippiä ja sitä johtoa!

Piparkakkujen leipominen on niin jouluista ja niin tunnelmallista.
Paitsi se kuuma sokeria, paitsi ne palaneet piparit, paitsi se lasten kiukuttelu..
Ja taas on keittiössä kaaos.

Sitten on laatikoitten teko, lanttua, porkkanaa ja perunaa ainakin. Ne pitää keittää. Ja punajuuret rosolliin.
Itse tehtyä sen olla ptitää, senhän sanoaa kaikki aikakauslehdetkin...

Voi kauhistus!
Kuopion serkulta tuli joulukortti eikä hänelle lähetetty!
Ei kun korttia ostamaan ja pikapikaa kortti postiin.

Lahjat, ajatuksella hankitut.
Tänä vuonna ei mitään turhaa.
Mutta mikä ei ole turhaa?
Entä jos pää ei vaan keksi mitään viisasta ja  persoonallista?
Lahjakortti?
Mutta kehtaako sitä nykypäivänä antaa 20euron lahjakorttia?
Pitääkö sen olla ainakin 50e?
Turhakkeen lahjan saisi ostettua paljon halvemmalla.

Muutama hyasintti pöydälle, kynttillä palamaan ja joululaulut soimaan.
Tunnelmaa.
'hei tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemu raikkahin aika, hetken kestää elämä ja sekin synkkää ja ikävää'
Tunnelmaa.

Kinkku!
Sulamaan ajoissa. Minne? Mahtuuko jääkaappiin kuuden kilon kinkku?
Onko ulkona liikaa pakkasta kinkun sulattamisee. Kylmiö tai kylmäkaappi?
Ei meillä semmosia ole.

Joululahjojen paketointi.
Ensimmäiset viisi menee ok, sitten alkaa tökkimään.
Teipin pää häviää, paperi repeilee ja selkä puutuu!!
Ja paketoinnin jälkeen on taas silppua ja sotkua joka paikassa!

Ja se joulukuusi ja sen paksu runko ja ne heiluvat joulukuusenjalat!
Miten ihmiset saa kuusensa pystyyn ongelmitta?
Vaikka miten pyydän joulukuusen myyjää otamaan alaoksat veks ja kaventamaan runkoa, niin
lähes aina se on viel puukon paikka!
Joudun vuolemaan jäisestä rungosta säleitä, et se mahtuis siihen jalkaan..
Tulee siin taas kiukku ja ärräpäät, kun isoa ja jäistä puuta käsittelet,
oksat katkeilee ja iho on näppylöitä täynnä, kuumottaa ja kutittaa.
Sitten kun saa rungon mahtumaan jalkaan, alkaa se keinuminen.
Miten se puu voi niin itsepäinen olla ja keinua vinoon, koko ajan.
Miten se voi olla noin toispuolinen?!
Pyörität ja käännät. Havunneulaset karisee ja kuusenjalka heiluu uhkaavasti...
Lopulta onnistut ja iloitset, Jee. Pyydät muita katsomaan saavutustasi:
'Joo. ihan kiva'
Ihan kiva ?!

Aaton aaton ja aaton kiireet on sitten viel ihan oma juttunsa.. niitä ei kannata vielä ajatella

Viikko ja on jo joulupäivä.
Oliko se aatto sitten virheettömän täydellinen.
Tuskin. Ei se koskaan ole, eikä sen tarvitsekaan.

Keskitytään rauhoittumaan, ruokaa voidaan syödä kiireettömästi vaikka koko iltapäivä.
Lahjoja kannattaa availla pikkuhiljaa, vuorotelle.
Ja jälkiruuaksi joko kahvia tai glögiä joulukakun kanssa.

Joulu on tunne.