Valon tärkeyden huomaa, vasta kun elää muutaman päivän valottomuudessa.
Kun aamulla lähtee duuniin ennen auringonnousua ja iltapäivällä palaa laskevan auringon kanssa kotiin.
Muutama päivä, niin iltapivällä saa palata kotiin ihan ilman  aurinkoa.
Joulua odotellessa. Joulun jälkeenhän päivät minutti kerrallaan pitenee, juhannukseen asti.

Tänään oli valoa ihan niin kauan kun se näillä vuodenajan minuuteilla on mahdollista.
Ihana valo!
Vaikka tuuli tuntui kolealta, oli aivan oiva ulkoilusää. Ei mitään tekosyitä liikkumattomuuteen...
Vai eikö?
Aina pystyy huijaamaan itseään. Aina voi tulla 'muita suunnitelmia'
Tänään se 'muu suunnitelma' oli pojan perheen kanssa ajelu anttiikkikirppiksillä ja syömässä käynti.
Söin terveellisesti. Siinä sentään pidin pintani. En sortunut. Salaattia, mangosmoothie, mustikkarahka.ja kuppi kahvia.

Kotiin auringon laskiessa ja ruuan laittoon. Kun kaikki syövät ihmiset eivät olleet reissussa mukana.
Ja viikonlopun leivät ja piirakat odotti leipomista.

• Rahkapiirakkaan kaurahiutaleitä, kauraleseitä, grahamjauhoja, vehnäjauhoja ja vehnäleseitä, leivinjauhoja, auringonkukansiemeniä,  rypsiöljyä. Päälle marjoja ja rahka ( + vähän sokeria, vähän rasvatonta maitoa ja kananmuna )
  

• Vihannespiirakan pohja; raastettu porkkana, vehnäjauhoja+ leseitä, kaurahiutaleita + leseitä, leivinjauhetta, suolaa, maitoa, rypsiöljyä, auringonkukansiemenä, siirappia ja piirakan päälle uunivihanneksi + vähärasvaista juustoraastetta.

Tänään jäi ulkoilu hienosta, aurinkoisesta säästä huolimatta vähäiseksi.
Huomiseksi luvattu sadetta. Siitä huolimatta, huomenna ulkoillaan, tuplasti.
Lisäksi tarkoitus mennä shoppailemaan ja se jos mikä kuluttaa kaloreita.

ps. Tänään muistelemme rakkaita edesmenneitä läheisiämme. Kaunista, he ovat sen ansainneet
Mutta olisiko mahdollisesti joku läheinen, jota voisimme muistaa.
Nyt, tänään, kun hän on vielä kanssamme. Antaa hetki ajastamme.