Elokuu on kuunsilta.

Aivan ihanat elokuu hellepäivät!


Elokuulla on omat värinsä.
Värit on elokuussa voimakkaammat.

Elokuulla on oma tehtävänsä.




Maisema muuttaa väriään, leikkii väreillä


Tällaisia päiviä ei halua hukata.
Ei halua tuhlata.
Ei halua pilata.
Siksi olen yrittänyt parhaani unohtaakseni yhteiskuntasopimukseksi sanotun työehtosopimuksen,
hallituksen piilopolitiikan, persujen sammakot, pakolaisten herättämän somevihan jne.
Ikävä kyllä uskon, et samat jutut tulee toistumaan uudestaan ja uudestaan myös viilenevissä säissä ja harmaissa päivissä.
Palataan siis silloin moisiin asioihin...

Töissä viikot.
Pitkän ja pätkitetyn kesäloman ansiosta levänneenä.
Jos työpaikalla on hyvä henki, tasavertainen ihmismäinen suhtautuminen kaikkiin säätyyn, sukupuoleen, asemaan tai ikään katsomatta, on töissä hyvä olla ja iel kyl tekee satasella kaiken 'kilpailukyvyn' eteen ilman ylimääräisiksi määrättyjä tunteja...
Näinä aikoina osaan olla kiitollinen moisesta työpaikasta
Työpaikasta. Kokopäiväisestä. Säännöllisestä. Vakituisesta.


Viikonloput mökillä.
Sauna. Uinti. Auringon lämpö.
Kuun silta ja uskomaton tähtitivas ( jollaista ei näe kaupungissa kaupungin valojen valtapiirissä )
Ne tähdet oli isoja, kirkkaita ja lähellä, ihan siinä kuusen latvassa.

Kaikki nää kliseet.
Otan ne kaikki mukaan syksyyn  ja talveen.



Palaan leikkauksiin, epätasa-arvoon, kehitysmäärärahoihin leikkauksiin, persujen sammakoihin, rasisteihin ja mielensäpahoittajiin sitten tuonnempana.
Ja voihan sitä samalla miettiä, et pitäiskö niit koulun lomia siirtää enempi loppukesään....