Sido itsesi työnantajaan, mutta työnantaja ei sido itseään sinuun. Nollasopimus.
Työsopimus ilman työtä.
Ei tarkkaa tietoa tulevista työtuntimääristä, nollasta lähdetään.. Nollasopimusten tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta ne ovat kasvussa. Eniten ne koskevat alle kolmekymppisiä ja useimmin naisia.
Ravintola- ja kaupanala 'johtanee' tilastoja.

Kuka ottaa riskin? Yrittäjä, työntekijä vai yhteiskunta?
Vuokrat, sähköt ja ruoka on maksettava.. vaikka olisi työtuntejja nolla. Kuka maksaa?
Loppupeleissä yhteiskunta, me.

Tulossa kevät ja kesä. Kohta avataan terrassit ja jätskikiskat. Iloisia ihmisiä auringon paisteessa.
Tai.. vettä sataa, tuulee, kansa pihtaa.. ei mene terassille ei osta jätskiä. Ei töitä. Viime kesänä kävi ilmi, kuinka sateisen alkukesän jälkeen työntekijät kituuttivat muutamilla työtunneilla tai työt lopetettiin kokonaan.
Se, että nämä työntekijät ovat usein nuoria, usein opiskelijoita, ei ole selitys. Kaikkia on kohdeltava samojen sääntöjen mukaan. Ei pidä siirtää riskiä sateisesta säästä jäätelön myyjälle.
Jos aurinko paistaa ja sama myyjä myy urakalla. taukoja pitämättä jäätelöä aurinkokansalle, saako hän enemmän palkkaa? korvausta hyvin menneestä myynnistä? Ei, hän saa vaan palkkansa, normipalkkansa.
Sama terassilla?
Jos tarjoilija kuumassa säässä juoksee jalkansa kipeiksi, tauotta. saako hän extraa?
Ei, mahdollinen extramyynnin voitto menee yrttäjälle, sateen sattuessa työntekijä ottaa riskin.
Palvele siinä sitten jatkuvasti hymy huulilla, kun et tiedä, onko huomenna duunia..
Työntekijä saa loistavan idean, kuinka duuni kannattaisi tehdä paremmin. ( hän jos kuka pystyy näkemään mahdolliset epäkohdat ).
Mitä hän tekee? Kertoo ideastaan pomolle vai pitää ajatuksen omana tietonaan, EVVK.. kun ei tiedä, onko huomenna duunia.

Menkäämme siis terassille, huonossakin säässä.
Ostetaan jäätelöä pilviselläkin säällä..

Ylen Kioski-ohjelmassa oli yhtenä iltana teemana yrittäjyys ja siihen liittyvät ongelmat ja ratkaisuehdotuksia.
Monta ihan hyvää ratkaisumallia, verotusta koskevaa esim. ( Viron malli yms.)
Kokoomuksen eduskuntaehdokas? Joel Harkimo twiittasi ohjelman tiimoilta koskien työntekijön koeajan nostamista neljästä kuuteen kuukauteen.
Joel Harkimon twiitti;
'Suurin riski on virherekry. Ei uskalla palkata, jos ei pääse virheestä eroon. Ketterämmät työmarkkinat '
???
Virherekry?
Kuka tehnyt virheen? Ihan varmaan vaan yrittäjä itse?
Kuka korjaa/ korvaa virheet? Ainako joku muu?
Jos ihan itse rekrytoinnut ihmisen töihin, kenen 'virhe' tämä työntekij on?
Ja kuinka kaksi kuukautta lisää auttaisi asiaan?
Eikö neljän kuukauden aikana pysty virhettään toteamaan?
Vai halutaanko vain kaksi kuukautta lisää alemmalla palkalla ja ilman työsuojaa?
Yrittäjällä on käytössä määräaikaiset- ja projektikohtaiset työsopimukset.
Mitä vielä halutaan?
Kaikki riskit ja mahdolliset omat virheet toisten kannettavaksi.
Missä on sitten se paljon paasattu yrittäjyyden riski?
Yleensäkin twiitissä käytetty kylmäkiskoinen heitto 'jos ei pääse virheestä eroon' antoi hyvän kuvan ajatusmaailmasta.
Työntekijä on vain ratas, / kuluerä/ taakka/ virhe, mutta ei ihminen,
virherekrytoinnin kiusankappale, josta päästävä ketterästi eroon.

Ihan vaan, ettei mulla tosiaan ole mitään yrittäjyyttä vastaan, päinvastoin.
Mutta joku raja sentään.
Maassa on erilaisia yrityksiä. Jotkut pieniä, yhden henkilön yrrityksiä, jotkut tuhansia henkiköitä palkkaavia, jotkut monikansallisia pörssyrityksiä.Ei voi niputtaa samaan puskaan..

Loppujen lopuksi,
Suomi ei suosta nouse ilman, et yrittäjät ja duunarit tekee yhteistyötä.
luottaa toisiinsa.
On vaarn luotava tilanne, jossa molemmat ymmärtää tarvitsevansa toisiaan.
Työntekijä tarvitsee sen duunin ja työnantaja tarvitsee sen duunarin,
mitä parempi fiilis ja työympäristö, sitä parempi työteho, sitä parempi tulos,
sitä parempi ja onnellisempi loppu.