377256_306709362760607_1030486016_n.jpg



Aihe, joka on lähellä, sydämessä, kulkee koko ajan mukana, ajatuksissa, on kiusaaminen.
Paitsi, että 'kiusaaminen' ei ole oikea sana kuvaamaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa,
joka monesti voi olla
jatkuvaa ja raastavaa.
Sana 'kiusaaminen' johtaa harhaan voi viitata sanaan kisailuun, 'rakkaudesta se hevonenkin potlkii'
tai 'pojat on poikia'.
Kiusaaminen on rikos.

En edes tiedä, mistä kirjoittamisen aloittaisin. Asia niin laaja ja kaiken kattava.
Kiusaamista esiintyy niin paljon, eri puolilla ja erilaista. Yhdistävää on se, että kiusatuksi tulleen olo on paha,
tuskallinen ja tukahduttava.

Kiusaamista esiintyy päiväkodista vanhusten hoitoon, siinä välissä on koulu, armeija, työpaikka ja  parisuhde,
lähes kaikkialla.

Moni ei edes ymmärrä kiusaavansa ja moni hyväksyy kiusaamisen, puuttumatta siihen, hiljaa sivusta seuraamalla.
Harva kiusaa yksikseen. Kiusaaja tarvitsee lähes aina ympärilleen hovin, joka hurraa ja kannustaa.
Tämä  hovi mahdollistaa kiusaamisen ja kannustaa siihen.
Jotkut pistävät päänsä pensaaseen huomatesssaan kiusaamista. Mitä ei näe tai kuule, sitä ei ole.

Kaikki lähtee kodista. Koulu yrittää sitten korjata sitä, missä kodissa on epäonnistuttu.
Koulu ei ole kasvattaja numero 1.
Kodin ja vanhempien, tätien, enojen, kummien, isovanhempien,sisarusten, kaikkien esimerkki vaikittaa lapseen.
Lapsi omaksuu tutuksi koetun käyttäytymisen.
Jos kotona arvostellaan naapurin ulkonäköä, opettajan ammataitoa, näyttelijän liikakiloja, anopin kävelytyyliä,
uutistenlukijan hiustyyiliä  yms. lapsen kuullen, mitä lapsi oppii? 
Hyväksymällä toiset, erilaiset, ihmiset antaa lapselle oikean roolimallin.
Aina voi matkalla tulla esteitä ja ongelmia, mutta jos ne selvittää mahdollisimman pian, on se helpompaa.
Ja on oltava realisti oman lapsensa suhteen.
Jos hän on kiusannut tai osallistunut siihen, on asiaan puututtava ja saada lapsi ymmärtämään asia.
Kieltämällä asian ei ainakaan auta lasta, kiusaajaakaan.

Lapsia on rohkaistava kertomaan ja puuttumaan kiusaamiseen, tukemaan ja ottamaan asia tosissaan.

Jos lapsi oppii empatiaa ja oikeudenmukaisuutta, hänestä kasvaa empaattinen ja oikeudenmukainen aikuinen työelämään ja parisuhteeseen.

Jos kotona ei rahkeet riitä opettaa lapselle empatiaa, on pyydettävä apua.
Pitää auttaa lasta kasvamaan kompastumatta tai nyrjähtämättä.

Voisin kirjoittaa asiasta sata sivua..tänä oli vain pintaraapaisu.

Jos asia kiinnostaa, on itselle ajankohtainen tai haluat olla mukana vastustamassa kiusaamista
käy tutustumassa facebook-sivustolle Älä kiusaa

https://www.facebook.com/pages/%C3%84l%C3%A4-kiusaa/206275816137296

Laitetaan tänä viikonloppuna hyvä kiertämään !!